Mä en ole pullukka, mulla ei ole vain vähän ylimääräistä. Mun oli aika avata silmät, ja nähdä mitä mulle oli tapahtumassa. Jos olisin jatkanut entisiä tapojani, en olisi alkanut liikkua laisinkaan - mä voisin hyvin pian olla 150kg. Puhumattakaan kaikista muista riskeistä ja asioista. Mä tahdon saada vielä lapsia, mä haluan elää täällä pitkään.
Olen jo aikasemmin kirjoittanut siitä, miten mun vatsa on kasvanut aika lyhyessäkin ajassa vain suuremmaksi ja suuremmaksi. Se on ollut tulosta siitä hällä väliä -syömisestä. Jokainen ihminen myös tarvitsee liikuntaa, ihan mielenterveyden kannaltakin. Mä olen nyt käynyt joka päivä lenkillä. Ja se on tuntunut hyvältä, pakko myöntää. Tärkeintä on ollut saada itseni ulos asunnosta, lähteä kävelemään. Mä en ole koskaan suuremmin inhonnut liikuntaa, mutta oon vaan ollut auttamattoman laiska. Olen ajatuksen tasolla ollut valmis ja halukas liikkumaan, mutta jos siihen ei ole ollut tahto täysillä mukana, mikä on tulos? Se että olen mieluummin jäänyt kotiin.
Siinä 18 ikävuoden kieppeillä mä laihduin huomaamattani aika paljonkin. Joskus mua on harmittanut, etten tajunnut ikinä mitata painoa tai ottaa mittoja. Kävin paljon lenkillä ystävien kanssa, joskus parikin kertaa päivässä tunnin lenkeillä. Aika meni kuin siivillä, kun jutteli kaverin kanssa. En muistaakseni sen kummemmin katsonut syömisteni perään, olisinko vähän vähentänyt karkkia? Liikuntaa kumminkin harrastin aika paljon. 2x ryhmäliikuntaa ja siihen lähes joka päivä yli tunnin lenkki. Tällaiselle, joka ei koskaan ole kunnolla liikkunut, se on ihan hyvin! Voi kun vielä joskus pääsisin tuohon samaan tahtiin. :)
Tästä tuli aika sekava ja poukkoileva teksti, mutta teki mieli kirjoittaa aiheesta. Mä nukahdin puoli kahdeksan aikaan ja nousin ylös siinä yhdeksältä. Sellaiset iltapäikkärit mulla :D kohta pitänee uusiksi mennä nukkumaan, huomenna on nimittäin kahdeksan aamu :)
Ihanaa, mulle on ilmestynyt lukijoita!! :) kiitos teille <3
- Birgitta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista <3