Melkein -10kg ja lupaus

Moi! 

Tammikuussa mun iltapaino oli melkein 114. Se oli siis 113,9kg. Moneen kertaan tuo piti tarkistaa puntarista.. Järkyttäväähän se oli. Aina ollut se sama kielto päällä "en mä nyt niin iso ole", vaikka kuvista näkee, että muihin verrattuna hurjan paljon isokokoisempi. Jotenkin se kielto kumminkin palaa aina uudestaan ja katsoessa peilistä tuntee hetkellisesti jopa olevansa ihan ok! 

Oon aina toitottanut kaikille, että mulla on ihan hyvä fiilis näin, en inhoa itseäni tai mitään. Sehän on ihan hyvä juttu, mutta milloin se menee liiallisuuksiin? Kun alkaa ajatella: ei mun tarvitse katsoa, mitä laitan suuhuni. Nyt ajateltuna kaikki se ruoka ja herkkumäärät oli niin hirveitä, että niillä lihoisi kuka vaan. 

Edelleen täällä ollaan herkkulakossa eikä ole sorruttu. Ja eilen illasta kävin vaa'alla ja se näytti 104,2kg. Eli melkein 10kg.  Kieltämättä aika uskomatonta se fiilis, että mulla on oikeasti jotain pudonnut. Siispä teen nyt julkisen lupauksen: seuraavan kerran voin syödä karkkia, kun olen pudottanut yhteensä -20kg. Eli silloin, kun painan 93,9kg. Sinne on matkaa. Eikä todellakaan tuo karkki ole mikään palkinto tuosta pudotuksesta, vaan haluan nyt ihan kunnolla irrottautua karkeista. Tiukkaa tulee varmasti välillä tekemään, mutta mä tahdon päästä siihen tilaan, että sokeri ei enää hallitse mua. Sitten voin siirtyä siihen, että syön 2x kuukaudessa herkkuja. Välillä tuntuu, että oonko mä hullu tämän lupauksen kanssa :D mutta mä oon niin tosissani nyt painonpudotuksen kanssa! 

Palaillaan taas. 

- Birgitta 

Laiska sunnuntai

Mä alan nyt pikkuhiljaa huomata, että makoilu sängyssä puolille päivin ei todellakaan sovi mulle. Heräsin jo kahdeksalta aamulla, mutta päivä meni yhteen asti sängyssä puhelinta selaillen ja sarjoja katsoen. Sen jälkeen on ollutkin suuria vaikeuksia päästä sängystä ylös tekemään jotain. 

Tänään pitäisi nimittäin oikeasti taas siivoilla omaa kotia ja pestä pyykkiä. Ei täällä mikään kaaos ole, mutta jotenkin haluaisin aloittaa viikon siistissä kodissa. En käsitä, miten vaikeaa voi olla viedä lehtiä keräykseen! Vähän siellä sun täällä näyttää olevan pieniä lehtipinoja... 

Sitten laihduttamiseen. Viime viikolla punnitsin itseni ja se näytti 106,7kg. Eli edistystä on tapahtunut! Sitten mulle tuli se aika kuukaudesta ja paino nousi pari kiloa. Tänään aamulla punnitsin itseni taas ja se näytti 107,6kg. Hyvin oon pitäytynyt ruokavaliossa ja herkkulakko jatkuu. Mulle näköjään sopii hyvin se, että hetkeksi irtaantuu kokonaan sokerista ja muista herkuista. Jossain vaiheessa varmaan siirryn siihen, että syön 2 kertaa kuukaudessa herkkuja. 

Eilen aloitin lihaskuntoharjoittelun kotona. Aika pienellä aloitan, mutta tässä kunnossa parasta varmaan onkin kasvattaa toistoja sitä mukaa, kun kunto nousee. Pääasia, että teen! 

Ruokailu on muutenkin sujunut hyvin. Erityisesti täytyy myöntää, että välipalojen tärkeyden huomaaminen yllätti täysin! 

Nyt mä yritän todella siivota :) 

- Birgitta

Arkea

Taas on vierähtänyt tovi kirjoittamisesta. Tällä viikolla oon ollut jotenkin äärettömän väsynyt. Töistä kaupan kautta kotiin, ruokaa, lepäämään sängylle.. Siinähän se ilta jo sitten onkin. Tosin olen aika varma, että mä nukun ihan liian vähän. Siksi mä olen töistä tultua kuin koomassa. 

Ensi viikosta lähtien aionkin tarkkailla kunnolla tuota nukkumista, eli yritän saada unta ainakin 8h päivässä. Varmaankin 8,5h olisi parempi, mutta en tiedä, kuinka aikasin saan nukahdettua kumminkaan. Tosin kahdeksankin yöuniin riittää se, että nukahtaisin noin varttia vaille yksitoista, mikä ei kuulosta yhtään pahalta. 

Ruokailun suhteen kaikki mennyt enemmän kuin hyvin. Ei repsahduksia tai einesruokia. Siltä osin fiilis on ollut loistava! Nyt ostin appelsiineja kaupasta ja syön yhden päivässä. Herkkuihin en ole koskenut vieläkään. Maanantaina tulee neljä viikkoa täyteen ilman herkkuja. En käsitä tätä omaa itsekuria, koska olen oikeasti ajatellut ettei mulla ole sitä. Nyt reilun kolmen viikon jälkeen en oikeastaan edes ajattele niitä. Jollekin tuo kuukausi on varmasti älyttömän lyhyt aika, mutta mulle, joka söi ainakin pari kertaa viikossa jotain karkkia/suklaata/sipsiä/keksiä/pullaa tuo on niin hyvä saavutus :) 

Mähän punnitsin itseni viime viikon ke, tosin kyse oli iltapainosta. Silloin se oli lähes 114. Huomenna ajattelin ottaa ihan mielenkiinnosta aamupainon. Toki tuosta iltapainosta saa laskea pois 2-3kg, nyt kun huomenna punnitsen itseni. Katsotaan, mitä se aamupaino sanoo! 

Oon tosi tyytyväinen tähän alkuun. Ensimmäistä kertaa voin sanoa, että tuskin luovutan heti. Ja jos vaan jossain vaiheessa saan tuloksia, niin tiedän niiden motivoivan. Totta kai mulla on sellainen fiilis, että nyt en luovuta ollenkaan! Musta olis vaan niin älyttömän ihanaa, että vielä joskus voisin ostaa paljon pienempiä vaatteita ja ajatella, että ne näyttää hyvältä mun päällä. Ja ettei aina tarvisi hävetä kuvia, joita muut ottaa musta. Ja loppujen lopuksi sipseistä ja suklaasta tulee aika huono olo, jos niitä vetää usein. Ei ne ole enää edes mitään hyvää siinä vaiheessa, vaan se on sellainen tapa. Nyt on oppinut paljon muitakin asioita, mitä kautta voi nauttia elämästä. 

Näiden ajatuksien kautta nukkumaan. :) 

- Birgitta 

Ruokapäiväkirjaa

Pitkästä aikaa ajattelin naputella tännekin ylös vähän päivän syömisiä! 

Aamupalasta mulla ei ole kuvaa, mutta se on sama kuin eilisen illan iltapala: rouhesämpylä, salaatinlehtiä, rucolaa, kinkkua ja kurkkua. Lisäksi tietenkin kuppi kahvia. :) 

Päivästä olin lähdössä käymään kaupassa. Päätin kumminkin syödä sitä ennen Skyr -rahkan, koska (edes vähän) nälkäisenä tulee monesti ostettua kaikkea turhaa. 

Sitten päivälliseen. Näyttää pizzalta :D kyseessä on siis pannulla paistettua kananmunaa, jonka päälle on laitettu tonnikalaa, herkkusieniä, sipulia, kirsikkatomaatteja, ananasmurskaa, raejuustoa ja rucolaa. Tuo raejuusto on tuossa juustoraasteen tilalla. ;) hyvää oli. Ei nyt varmaan kevyinkään ruoka (kananmunat paistettu pannulla), mutta huomattavasti kevyempää kuin oikea pizza! 

Parin tunnin päästä päivällisestä join kahvit. Olin ostanut kaupasta kaksi kappaletta näitä Tupla protskupatukoita testiin, kun sai alennuksella. Eihän tuota missään nimessä minkään kahvin kanssa syödä tai edes muuten vaan, mutta mielenkiinnosta oli pakko saada testata. Paljonhan tuossa oli kaloreitakin, yli 200. Maku oli ihan syötävä, mutta mulla ei vieläkään mene nuo protskupatukat kunnolla alas. Enpä mä niitä tarvitsekaan pahemmin, kun ei tule tällä hetkellä kuin käveltyä. Puoli tuntia patukan syömisestä mulle tuli tosi huono olo. Ihan oksettava olo. Yritin tehdä kotitöitä, mutta ei vaan onnistunut. Siinä sitten lepäilin sängyllä huonon olon kanssa.. Ja ehkä tosiaan ne patukat jää kauppaan. 

 

Huonon olon jatkuessa yritin parantaa oloa maustamattomalla rahkalla ja sokeroimattomalla mehukeitolla. Hyvää oli tuo, mutta huono olo vaan jatkui. Siinä sitten meni vielä varmaan pari tuntia, kunnes helpotti. 

Iltapalan söin yhdeksän aikaan, se oli (taas) samaa kuin aamulla, mutta rucola pois ja kirsikkatomaattia päällä kurkun kanssa.

Tänään on nälkä oikeastaan pysynyt hyvin poissa. Nyt vasta, kun katselin noita ruokakuvia iski pieni nälkä.. Paitsi sen kumoaa tuo tuplan kuva, joka aiheuttaa pientä huonoa oloa, ainakin pään sisällä. :D 

Nyt unta palloon, onneksi vielä sunnuntai aikaa viettää kiireetön päivä, pyykätä ja siivoilla kotia. 

- Birgitta

Perjantai-ilta

Ihanaa, kun on viikosta selvitty taas! Otin päivällä vielä tunnin päiväunetkin. Yleensä en enää arkena ota päikkäreitä, koska se harmillisesti sekoittaa unirytmiä sitten! Mut perjantaisin oon ollut vapaampi tuon asian kanssa, silloin tulee muutenkin valvottua vähän pitempään. :) vihdoin sain otettua pari kuvaa tänne blogiin, joten: 

Kyseessä on mun iltapala. Rouhesämpylä, margariini, salaatinlehtiä, kinkkusiivut, kurkkua ja rucolaa. Sekä pari porkkanaa. 

Tänään mulle on ilmennyt aika inhottava vaiva: koko ajan nälättää! Syön tasaisesti, joten siitäkään ei pitäisi johtua. Syön töissä myös välipalan, joten kotiin päästyä ei ennen ole ollut nälkää. Tänään se oli ihan järkyttävä, kun pääsin kotiin. Äkkiä sitten vaan ruokaa tekemään (oli kanaa ja juureksia uunissa). Ruuan jälkeen nukuin tunnin ja herättyä olikin taas nälkä. Syönhän mä aika paljon vähemmän kaloreita nykyään tosin.. Joskus kun tehtiin lämpimiä voileipiä, piti niitä syödä heti neljä (voi jestas). Onhan siinä varmaan tullut syötyä kahden edestä, joten ei ihme et kilot on kertyneet! 

En kumminkaan aio nälässäkään sortua napostelemaan leipää, vaan äskenkin otin vielä kirsikkatomaatteja sitten. 

Ei ole onneksi tänäänkään tehnyt tiukkaa olla ilman herkkuja perjantai. Useimmiten mulla liittyy juuri siihen viikonloppuun ja sen iloitsemiseen herkut, kun pitää ostaa viikonlopun kunniaksi herkkuja. Tuosta tavasta olisi niin ihana päästä pois! Sitä viikonloppua voi juhlia niin monella muullakin tavalla. Katsomalla leffan, tekemällä vähän hienompaa ruokaa jne. Toivon todella, että pääsen nyt eroon tuosta tavasta. Eihän se haittaa, jos joskus niin tekee, mutta joka viikkoiset pitäisi saada kuriin. Siihen vielä lisäksi muut viikon herkut. 

Tänään oli muuten töissä kahvihuoneessa herkkuja tarjolla. En sortunut! Noista pienistä asioista pitää olla onnellinen. :) 

Nyt mä juon vielä kupposen teetä ja katselen leffaa. Sitten kunnon yöunet! 

Rentoa viikonloppua! 

- Birgitta

Melkein 114.

Niin. Melkein 114. Tarkalleen 113,9kg näytti puntari tänään. Onhan se järkyttävää! Ja tuostakin on mitä luultavimmin lähtenyt jo puoli kiloa pois. En oo ikinä vielä painanut näin paljoa. Nyt mulla on sellainen fiilis päällä, että mä en voi enää luovuttaa enkä edes halua. Eiköhän ne sipsit ja suklaat ole nyt syöty. 

Ihan hirveää jotenkin, että ihminen päästää itsensä tähän kuntoon. En mä ainakaan voi rehellisesti sanoa, että olen juuri tällaisena hyvä ja kaunis. En varsinkaan silloin, kun itsestä ei tunnu yhtään hyvältä. Oon monesti miettinyt, että tuntuisi hirveältä painaa 120kg. Nyt mä en ole kaukana siitä. Melkein 14kg matkaa siihen, että olen edes 100kg. Ei ne mässyttämiset ja heset ja kotipizzat ole tämän arvoisia. Mutta toisaalta, ei niitä asioita vaan tule mietittyä silloin. Mä ainakin tein niin, että suljin sen oman ulkonäön pois kokonaan. Vaikka siis tykkään laittautua, mutta en ajatellut sitä painon kannalta koskaan. Ehkä siihen vaikutti myös sekin, että seurustelevana oli helpompi jättää se asia pois mielestä. 

Välillä mulla on pelko siitä, että joka arkipäivän lenkki 7km ja herkut pois ei riitäkään.. Että mun pitäis käydä myös salilla ja paljon eri jumpissa. Pelottaa etten laihdu tällä tavalla. Vaikka tiedän, että väistämättä laihdun edes vähän joka kuukausi, jos herkut on ihan minimissä ja ruokailu muutenkin ok ja liikuntaa on älyttömästi enemmän kuin ennen. 

Ahdisti niin paljon puntarilla käyminen. Mutta tein sen silti, koska haluan kokea onnistumista myös sen kautta. 

Ihanaa, pian on taas viikonloppu ja saa nukkua pitkään! Vaikka on nämä arkipäivätkin nykyään antoisia :) ihanaa, kun on rytmiä elämässä. 

- Birgitta 

Pilkahdus valoa

Sunnuntaita! 

Paljon on muuttunut viime kirjoituksen. Olen aloittanut työt, olen lenkkeillyt paljon ja (mikä parasta työpaikan lisäksi!) olen ollut 2 viikkoa ilman karkkia ja suklaata! Tosin en ole myöskään syönyt mitään suolaista herkkua. Ainoa herkku on viime viikon sunnuntaina ohut pala jäätelöä, mutta siihen se on jäänyt. Mun suunnitelma on ollut syödä normaalia ruokaa, pienempiä annoksia, liikuntaa mukaan ja herkut pois.

En tiedä onko tämä nyt jo mahdollista, mutta olo on kevyempi, askeleet kevyempiä ja takki menee paremmin kiinni. Olo on ollut ihan loistava! Se on jo todellinen saavutus, että oon ollut ilman suklaata kaksi viikonloppua! Yleensä laihduttaessa mulla on ollut se herkkupäivä kerran viikossa. Viime aikoina oon kumminkin syönyt niin älyttömästi kaikkea huonoa, että kunnon tauko siitä kaikesta varmasti auttaa. 

Nyt perjantaina ei oikeastaan edes tehnyt mieli mitään karkkia. Aion kyllä vastaisuudessakin pyrkiä olemaan ilman, mutta ihan herkuttomaksi en varmastikaan ala. 

Ruokana on ollut perusruuan lisäksi myös aika paljon salaattia. Siitä saa tosi hyvää, kun vaihtelee aineksia! 

Nyt mä lähden tekemään huomiseksi lounasta. 

Mukavaa viikkoa! 

- Birgitta 

Maanantai - uusi alku?

Eilinen meni hienosti. Rentouduin kotona sohvalla, join teetä ja katselin teeveetä. Oli hyvä olo. 

Tänään. Mies ei tullut vielä kotiin. Vasta huomenna. En millään jaksanut lähteä kauppaan, joten päivällinen oli huipputerveellinen pakastepizza. Ainoa mitä oli pakastimessa. Olisi varmaan pitänyt jaksaa lähteä kauppaan. Sen jälkeen on ollut hirveä olo. Vatsaankin sattuu.. 

Noh. Nyt ei ole enää kaapissa mitään herkkua, kun pizzakin tuli syötyä. Enkä vaan voi ostaa enää mitään. Katselin äsken itseäni peilistä. Mä sairastun oikeasti pian! 

Paniikkipäivitys. Nyt pitää nukkua. 

Hyvää yötä! 

- Birgitta 

Herkuton Lauantai!

Hyvää lauantaita! 

Ulkona on ollut tänään harvinaisen kylmä. Muuten sää on lähinnä muistuttanut syksyä, mutta tänään olikin aamulla kunnolla pakkasta. 

Mies lähtee tänään viikonloppureissuun. Pitkästä aikaa olen yksin kotona. Ajattelinkin heti karata ostoksille :D otan itselleni vähän aikaa. Koti tarvitsisi myös kunnon suursiivouksen ja sen taidan myös aloittaa tänään.

 Normaalisti olisin varmaan hamstrannut kaupasta kotiin sipsejä, suklaata, roskaruokaa, limua.. Mutta nyt jätän ne kauppaan. Ruuaksi ajattelin syödä tänään salaattia. Voisin myös lakata kynnet ja laittaa naamion. Kuulostaa paljon kivemmalta kuin se, että kaksin käsin vetää herkkuja naamaan. Ja vain siksi, että hei mähän olen yksin kotona :D aika hullua. 

Nyt mä ajattelin pian alkaa meikata ja suunnata sitten kauppoihin. :) lupaan myös alkaa ottaa taas kuvia tänne. Pahoitteluni siis näistä postauksista, joissa ei ole kuvia. Ne on tylsiä. :( 

Palataan! 

- Birgitta 

Vuoden ensimmäinen päivä

Kieltämättä tuntuu ihan hyvältä, että vuosi vaihtui. Jotenkin vuosi 2015 oli todella rankka, vaikka ei toki rankin vuosi. Ihaninta on kumminkin se, että viime vuonna näin moneen moneen otteeseen rakkaita ihmisiä.  

Niin kuin kerroin jo viime postauksessa, olen alkanut jollain tasolla huolehtia myös itsestäni enemmän. Parisuhteen alussa jaksoi vielä panostaa itseensä, mutta vuosien vieriessä se vain jäi jotenkin. Nyt olen tosi tyytyväinen siitä, että on ollut halua taas meikata ja laittautua. Eilen käytiin pikaisesti kaupungilla ja mä laitoin korolliset kengät! 

Nyt kun olen päässyt alkuun tämän laittautumisen ja itseeni panostamisen kanssa, haluan voida hyvin myös fyysisesti. Haluan tuntea sen liikunnan ilon ja hyvän fiiliksen. Oon jotenkin niin kyllästynyt huonoon ja epäterveelliseen ruokaan, hyvänolon hakemiseen suklaasta ja sipseistä. 

Taisin olla aika varma myös vuonna 2014 tammikuussa, kun tämän aloitin blogissa. Surullista, miten ihminen on niin motivoitunut, mutta luovuttaa helposti. En varmaan ollut oikeasti niin motivoitunut? 

Kaikki tuntuu niin erilaiselta elämässä nyt. Melkein erosin pitkästä suhteesta. Siitä on jäänyt epävarmuutta ja pelkoa toisen menettämisestä. Vaikka eihän ketään voi itseensä kahlita. Jos toisesta tuntuu väärältä, niin ei siinä auta enää muu. Elämässä on ehkä tapahtumassa toinenkin iso asia, mutta siitä sitten myöhemmin, jos se on ajankohtaista. 

Blogi on varmasti alussa vielä hyvin sekava, mutta yritän pikkuhiljaa. Tänään päätin, että käyn ulkoilemassa. Se on ollut loistava apu, jos vähänkään on ahdistava fiilis. 

Eilen en juonut yhtään alkoholia eikä huvittanut lähteä minnekään baariin. Oltiin kahdestaan kotona ja katsottiin teeveetä. Mä en ole koskaan ollut sellainen, joka muutenkaan haluaisi uv:na baariin. Nykyään käyn ulkona ystävän kanssa ehkä kaksi kertaa puolessa vuodessa, jos sitäkään. Tykkään paljon enemmän, kun saa aamulla herätä ilman inhottavaa krapulaa. Mites teidän uv sujui? 

Leppoisaa vuoden ensimmäistä päivää!

- Birgitta