Niin kuin kerroin jo viime postauksessa, olen alkanut jollain tasolla huolehtia myös itsestäni enemmän. Parisuhteen alussa jaksoi vielä panostaa itseensä, mutta vuosien vieriessä se vain jäi jotenkin. Nyt olen tosi tyytyväinen siitä, että on ollut halua taas meikata ja laittautua. Eilen käytiin pikaisesti kaupungilla ja mä laitoin korolliset kengät!
Nyt kun olen päässyt alkuun tämän laittautumisen ja itseeni panostamisen kanssa, haluan voida hyvin myös fyysisesti. Haluan tuntea sen liikunnan ilon ja hyvän fiiliksen. Oon jotenkin niin kyllästynyt huonoon ja epäterveelliseen ruokaan, hyvänolon hakemiseen suklaasta ja sipseistä.
Taisin olla aika varma myös vuonna 2014 tammikuussa, kun tämän aloitin blogissa. Surullista, miten ihminen on niin motivoitunut, mutta luovuttaa helposti. En varmaan ollut oikeasti niin motivoitunut?
Kaikki tuntuu niin erilaiselta elämässä nyt. Melkein erosin pitkästä suhteesta. Siitä on jäänyt epävarmuutta ja pelkoa toisen menettämisestä. Vaikka eihän ketään voi itseensä kahlita. Jos toisesta tuntuu väärältä, niin ei siinä auta enää muu. Elämässä on ehkä tapahtumassa toinenkin iso asia, mutta siitä sitten myöhemmin, jos se on ajankohtaista.
Blogi on varmasti alussa vielä hyvin sekava, mutta yritän pikkuhiljaa. Tänään päätin, että käyn ulkoilemassa. Se on ollut loistava apu, jos vähänkään on ahdistava fiilis.
Eilen en juonut yhtään alkoholia eikä huvittanut lähteä minnekään baariin. Oltiin kahdestaan kotona ja katsottiin teeveetä. Mä en ole koskaan ollut sellainen, joka muutenkaan haluaisi uv:na baariin. Nykyään käyn ulkona ystävän kanssa ehkä kaksi kertaa puolessa vuodessa, jos sitäkään. Tykkään paljon enemmän, kun saa aamulla herätä ilman inhottavaa krapulaa. Mites teidän uv sujui?
Leppoisaa vuoden ensimmäistä päivää!
- Birgitta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista <3