Tiedän senkin, että painan paljon. Eihän tämän kokoinen voikaan näyttää kovin pieneltä. Mutta se järkytys on jotain niin suurta. Olin vuosi sitten paljon laihemmassa kunnossa. Nyt olin kuvassakin vain suuri möykky, jonka vatsa paistoi paidankin läpi. Kaksoisleuka tukki joka kuvaan. Joten. Mitä mä teen, että pääsen tästä itseinhosta ylitse? Mun on vaan pakko tiukentaa enemmän. Palata taas siihen tammikuun alkuun. Tämähän ei hetkessä tule, mutta toivoisin että kesään mennessä olisin pudottanut 10 kiloa.
Tunnen itseni surkimukseksi.
Monilla on varmaan sama itseinho ongelma. Minulla ainakin oli ja juuri kuvat oli pahimpia (välillä vieläkin). Sitten kun painoa tippu, niin kuvat taas toimi järkyttäjä toisinkin päin. Muistin itseni pullukkana, mutta kuvissa näkyikin hoikka ihminen jolla oli minun kasvot. Mulla on ollut viikon loma ja olen syönyt hirveästi kaikkea mahdollista ja epäterveellistä tietenkin. Olo on kurja ja tuntuu, että minusta on tulossa uudelleen ylipainoinen (vaikka hätää ei ole kunhan palaan normaaliin ruokaan). Se on niin vaikeaa jatkaa terveellistä syömistä ajatuksella että "nyt hellin kehoani hyvällä (tervellisellä) ruualla" kun ajatukset karkaa niin helposti "voi kauhea olen lihonnut, nyt pitää kituuttaa vähällä ruualla". Oikeastihan keho kaipaa sitä terveellisellä ruualla hellimistä, eikä mitään kituutusdiettiä. Tiedän että itsensä hyväksyminen ei ole helppoa ja sitä näkee vain ne puolet joista ei pidä, mutta olen varma, että sinussakin on monta kaunista asiaa.
VastaaPoistaHarmi että kaksi anonyymiä ei voi lähteä toisille lenkki ja tuki seuraksi, varsinkin kun on epätodennäköistä, että asutaan samassa kaupungissa. Silti olen varma että onnistut -10kg tavoitteessa jos tosissa sitä yrität ja tahdot!
-K
Kiitos taas kivasta kommentistasi :)
PoistaTuntuu, että kun näen itsestäni kuvia, näytän ihan kamalalta valaalta.. Oon jotenkin niin järkyttynyt siitä, miten suuri oon! Toivon niiden kuvien olevan nyt se viimeinen herättelijä, en toivonut itsestäni tällaista. Mutta perso herkuille kuin olen. :-/
Joskus kyllä tuntuu, että lenkkeilyseura olisi mukavaa! Mutta onneksi saan täältä blogista niin mukavia kommentteja, kiitos siitä :)
Moi! Tuttu tunne minullekin. Tosin olen n. 35 kiloa laihempana pitänyt itseäni edelleen pullukkana, eli ei se mielikuva hetkessä muutu. Mulla on kestänyt jotakuinkin 15 (!!) vuotta tajuta, että kroppa ei laihdu kituuttamalla (tai no, laihtuu mutta kilot tulee takaisin) vaan juurikin sitä rakastaen ja hellien. Sinussakin on paljon kaunista!
VastaaPoistaKiitos kommentista! :)
PoistaSe on ihan totta, kituuttamalla ei pysyviä tuloksia saa. Mun pitäisi vaan vähentää ruokaa, lisätä kasviksia, syödä vähemmän herkkuja. Oon varma, että pelkästään sillä herkkujen vähentämisellä saisin jo tämän hyvään alkuun.
Ja tietenkin liikunta on tärkeää. Onneksi nykyään pyöräilen päivittäin! Kun saisi rohkeuden ja aikaa aloittaa jokin ryhmäliikunta.
Kiitos vielä kun kommentoit :)